Vinkkipuheen eli Cued Speech -menetelmän kehitti amerikkalainen fysiikan tohtori R. Orin Cornett vuonna 1966 havaittuaan, että vaikeasti kuulovikaisilla ja kuuroilla nuorilla usein oli heikko luku- ja kirjoitustaito. Kirjoitettu kieli perustuu puhuttuun kieleen ja näin tohtori Cornett ajatteli, että menetelmä, joka selventäisi puhuttua kieltä vaikeasti kuulovikaisille tai kuuroille myös edistäisi heidän luku- ja kirjoitustaitoaan sekä luetun ymmärtämistä. Vinkkipuhe on huulioluvun apumenetelmä.
Tohtori R. Orin Cornett (1913 – 2002)
Alun perin menetelmän tarkoitus oli siis selventää puhuttua kieltä ja näin kehittää kuulovikaisten lasten ja aikuisten luku- ja kirjoitustaitoa ja luetun ymmärtämistä. Sisäkorvaistute ja yhä tehokkaammat kuulokojeet ovat kuitenkin muuttaneet vaikea-asteisesti kuulovikaisina syntyvien lasten kuntoutukselle asetettavia tavoitteita ja avanneet vinkkipuheelle uuden “käyttöalueen”. Vinkkipuhe voi tukea sisäkorvaistutetta tai kuulokojetta käyttävän lapsen puhutun kielen ymmärtämistä sekä puheen tuoton kehitystä.
Vinkkipuheen hyödyt perustuvat siihen, että kaikki kielen äänteet tehdään visuaalisesti näkyviksi. Vinkkipuheen avulla kuulovikainen lapsi siis näkee kaikki puhutun kielen äänteet. Kun kuulokojetta tai sisäkorvaistutetta käyttävän lapsen kanssa hyödynnetään vinkkipuhetta, puhuttu kieli välittyy hänelle sekä auditiivisesti että visuaalisesti.
KÄDEN PAIKKA + KÄDEN MUOTO + HUULIO = VINKKIPUHE
Vinkkipuheessa puhutun kielen äänneyksiköt erotetaan toisistaan käsimuotojen ja -paikkojen sekä huulion avulla. Vokaaliäänteitä edustaa neljä paikkaa (pään sivu, leuka, kaula ja suupieli) ja konsonanttiäänteitä edustaa seitsemän käsimuotoa. Tietyt äänteet erottuvat toisistaan selkeästi huuliolta ja siksi yksi ja sama käsimuoto tai paikka voi edustaa useata äännettä. Käden paikasta, käden muodosta ja huuliosta muodostuu näin kokonaisuus, joka avulla kaikki puhutun kielen äänteet ovat selkeästi havaittavissa.
